Kaksi ekaa viikkoa onkin jo ehtiny hujahtaa ihan vauhilla ohitse. Ja edellisest tänne kirjottelustaki on jo menny viikko. Viiminen viikko on menny aikalailla koulun merkeissä. Meillä on ollut vähä sumplimista kaiken kanssa, kun kaikki alunperin valitut kurssit ei mahutunu lukujärjestykseen ja on pitäny sitten juossa koululla muutaman ihmisen luona hoitamassa näit asioita ja laittaa samalla Suomeen viestiä, että mitä kursseja haluttaisiin ja mitä niistä saataisiin ottaa. Nyt on sitten kaikki kurssit jo lukujärjestyksessä, mutta vielä ootetaan Suomen päästä vahvistusta yhen kurssin osalta, että saadaan sitten siitäkin varmasti opintopisteitä. Hiukkasen vaan inhottaa ku alkuperäsestä lukkarista poiketen meillä onkin sitten kahtena iltana viikossa koulua ilta kasiin asti... Onneks tostaina on kuitenkin koulua vaan yhen oppitunnin (=1,5h) verran.
Suurin osa opettajista tuntuu mukavilta ja ollaan onnistuttu valitsemaan aika kivan oloisia aineita. Suuri osa tunneista tuntuu melko helpoilta, mut niiku jo edellisessä postauksessa sanoin, niin oon suhteellisen helpottunu siitä, koska tosiaa opetuksen seuraaminen englanniks ei aina oo ihan helpointa hommaa. Etenki ku tänään sitte mentiin yhdelle tunnille, mitä meillä ei vielä viime viikolla ollut ja kyseinen opettaja paljastui vähän epäselväksi ja meitä ajattelemattomaksi, koska selitti maltaksi, jos joku maltalainen oppilas kysyy jotain ja sitten taas vaihtaa lennosta englantiin ja tuli huomattua se, että on yllättävän vaikeaa huomata milloin kieli vaihtuu takaisin! Kyseisellä tunnilla oli kuitenkin seitsemän vaihtaria ja opettajan tapa tietysti alkoi ärsyttää suhteellisen paljon meitä, kun suuri osa puheesta meni täysin huti. Mira jo päätti, että jos ei opettaja ala huomioimaan meitä paremmin, niin ottaa tämän kyllä tunnilla esille.
Tässä vaiheessa alkaa jo huomata kaikennäköisiä kulttuurisia eroja. Jo heti ekalla viikolla huomattiin, että asiakaspalveluun ei täällä tunnuta hirveästi panostavan. Erityisesti monet tarjoilijat tuntuvat tosi töykeiltä, mikä nyt varmasti vielä pistää silmään aikaista pahemmin, kun itse opiskelee alaa ja oli kesän töissä tarjoilijana. Toinen asia mikä erityisesti meillä Miran kanssa on pistänyt silmään on se, että asiat tuntuvat hoituvan vähän sinne päin ja hurjan monimutkaisesti. Koulullakin tuntuu joutuvan juoksemaan miljoonaan eri paikkaan yhden pienen asian takia ja huh huh sitä paperisodan määrää! Ollaan täytetty ties mimmonen pino kaikenlaisia papereita, joissa kysellään lähestulkoon samoja asioita ja jotka vaan pitää toimittaa eri ihmisille. Ja viime viikolla kysästiin vaihtareista vastaavalta henkilöltä yhdestä lapusta ja hän käski viedä sen yhteen toimistoon, josta meille sitten kerrottiin, että jostain käsittämättömästä syystä ei saadakkaan palauttaa sitä vielä, vaan vasta tällä viikolla.
Mutta juu, ettei nyt tulis ihan kauheen negatiivista postausta ja lukijoille semmosta oloa, et meillä on ihan syvältä kaikki täällä, niin pakko sanoa et ei tosiaankaan ole :D Onhan tässä pienoista kulttuurishokkia ollu, etenkin kun tietää sen, että näitten asioitten kanssa on vaan opittava elämään. Ei täällä muuten selviä Helmikuuhun asti! Ja loppupeleissä nää nyt on pieniä asioita mille ei vaan voi minkään. Pääasia on se, että koulussa viihtyy, on saanut uusia kavereita, kämppä on ihana, kaupunki on kiva ja niin edelleen.
Aloin tässä miettiä, että mitä kaikkea on viimisen viikon aikana iltaisin puuhailtu, mutta joo aikalailla tässä kämpällä oleskellen se on mennyt. Muutamana päivänä oltiin niin väsyjä, että vetästiin kevyet parin tunnin päikkärit. Torstai-iltana suunnattiin muutamille yhden turkkilaisen vaihtarin kanssa, mutta tultiin jo kiltisti suhteellisen ajoissa pois kaupungilta. Lauantaina oltiin sitten molemmat aika partyfiiliksellä, joten illalla suunnattiin Pacevillen baarien ytimeen. En olis ehkä uskonu sanovani tätä yöelämästä, mut siellä oli aivan liikaa ihmisiä, joten ei viihdyttykkään sitten myöhään. Alunperin oli suunnitelmissa suunnata Vallettaan, koska siellä oli jonkinnäköinen katutaide tapahtuma, mutta ehkä ihan hyvä ettei suunnattu, sillä yks koulukaveri sanoi, että sielläkin oli ollut populaa aivan liikaa. Lauantain johdosta tehtiin päätelmä, että mielummin ehkä lähdetään viikolla katsastamaan yöelämää, mutta otetaan sitten sen verran rauhallisemmin, että jaksaa aamulla taas kouluun. Täällä on ainakin tiistaisin ihan Erasmusbileitä yhdessä baarissa, jotka on siis suunnattu kaikille Maltalla oleville Erasmusvaihtareille, joista meidän koulun lisäksi on ainakin myös Valletan yliopistossa, luultavasti jossain muuallakin. Huomenna olisi luvassa I love college -teemabileet, joissa pukukoodina on koulupuku. Saattaa siis hyvinkin olla, että suunnataan sinne :)
Lopuksi vielä muutama kuva lauantai-illalta:
Suurin osa opettajista tuntuu mukavilta ja ollaan onnistuttu valitsemaan aika kivan oloisia aineita. Suuri osa tunneista tuntuu melko helpoilta, mut niiku jo edellisessä postauksessa sanoin, niin oon suhteellisen helpottunu siitä, koska tosiaa opetuksen seuraaminen englanniks ei aina oo ihan helpointa hommaa. Etenki ku tänään sitte mentiin yhdelle tunnille, mitä meillä ei vielä viime viikolla ollut ja kyseinen opettaja paljastui vähän epäselväksi ja meitä ajattelemattomaksi, koska selitti maltaksi, jos joku maltalainen oppilas kysyy jotain ja sitten taas vaihtaa lennosta englantiin ja tuli huomattua se, että on yllättävän vaikeaa huomata milloin kieli vaihtuu takaisin! Kyseisellä tunnilla oli kuitenkin seitsemän vaihtaria ja opettajan tapa tietysti alkoi ärsyttää suhteellisen paljon meitä, kun suuri osa puheesta meni täysin huti. Mira jo päätti, että jos ei opettaja ala huomioimaan meitä paremmin, niin ottaa tämän kyllä tunnilla esille.
Tässä vaiheessa alkaa jo huomata kaikennäköisiä kulttuurisia eroja. Jo heti ekalla viikolla huomattiin, että asiakaspalveluun ei täällä tunnuta hirveästi panostavan. Erityisesti monet tarjoilijat tuntuvat tosi töykeiltä, mikä nyt varmasti vielä pistää silmään aikaista pahemmin, kun itse opiskelee alaa ja oli kesän töissä tarjoilijana. Toinen asia mikä erityisesti meillä Miran kanssa on pistänyt silmään on se, että asiat tuntuvat hoituvan vähän sinne päin ja hurjan monimutkaisesti. Koulullakin tuntuu joutuvan juoksemaan miljoonaan eri paikkaan yhden pienen asian takia ja huh huh sitä paperisodan määrää! Ollaan täytetty ties mimmonen pino kaikenlaisia papereita, joissa kysellään lähestulkoon samoja asioita ja jotka vaan pitää toimittaa eri ihmisille. Ja viime viikolla kysästiin vaihtareista vastaavalta henkilöltä yhdestä lapusta ja hän käski viedä sen yhteen toimistoon, josta meille sitten kerrottiin, että jostain käsittämättömästä syystä ei saadakkaan palauttaa sitä vielä, vaan vasta tällä viikolla.
Koulubussissa.
Näkymät koulun pihalta Pacevillen suuntaan
Mutta juu, ettei nyt tulis ihan kauheen negatiivista postausta ja lukijoille semmosta oloa, et meillä on ihan syvältä kaikki täällä, niin pakko sanoa et ei tosiaankaan ole :D Onhan tässä pienoista kulttuurishokkia ollu, etenkin kun tietää sen, että näitten asioitten kanssa on vaan opittava elämään. Ei täällä muuten selviä Helmikuuhun asti! Ja loppupeleissä nää nyt on pieniä asioita mille ei vaan voi minkään. Pääasia on se, että koulussa viihtyy, on saanut uusia kavereita, kämppä on ihana, kaupunki on kiva ja niin edelleen.
Aloin tässä miettiä, että mitä kaikkea on viimisen viikon aikana iltaisin puuhailtu, mutta joo aikalailla tässä kämpällä oleskellen se on mennyt. Muutamana päivänä oltiin niin väsyjä, että vetästiin kevyet parin tunnin päikkärit. Torstai-iltana suunnattiin muutamille yhden turkkilaisen vaihtarin kanssa, mutta tultiin jo kiltisti suhteellisen ajoissa pois kaupungilta. Lauantaina oltiin sitten molemmat aika partyfiiliksellä, joten illalla suunnattiin Pacevillen baarien ytimeen. En olis ehkä uskonu sanovani tätä yöelämästä, mut siellä oli aivan liikaa ihmisiä, joten ei viihdyttykkään sitten myöhään. Alunperin oli suunnitelmissa suunnata Vallettaan, koska siellä oli jonkinnäköinen katutaide tapahtuma, mutta ehkä ihan hyvä ettei suunnattu, sillä yks koulukaveri sanoi, että sielläkin oli ollut populaa aivan liikaa. Lauantain johdosta tehtiin päätelmä, että mielummin ehkä lähdetään viikolla katsastamaan yöelämää, mutta otetaan sitten sen verran rauhallisemmin, että jaksaa aamulla taas kouluun. Täällä on ainakin tiistaisin ihan Erasmusbileitä yhdessä baarissa, jotka on siis suunnattu kaikille Maltalla oleville Erasmusvaihtareille, joista meidän koulun lisäksi on ainakin myös Valletan yliopistossa, luultavasti jossain muuallakin. Huomenna olisi luvassa I love college -teemabileet, joissa pukukoodina on koulupuku. Saattaa siis hyvinkin olla, että suunnataan sinne :)
Lopuksi vielä muutama kuva lauantai-illalta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti