torstai 12. joulukuuta 2013

Hyvää synttäriä minä!!

Mulla oli siis lauantaina kauhulla ootetut 20-vuotissynttärit. Yhyy, en taho enää vanheta! Kyl miä nyt päätin, et tää saa loppuu ja tän jälkee en enää vanhene vaan tuun aina pysyy 20-vuotiaan, tää on viel ihan kelpuutettava ikä. Mutta siis, tietenkinhän tämmöstä merkkipäivää piti juhlistaa jollain tavalla, joten suunnattiin torstaina viettämään Pacevilleen varmaanki paras baari-ilta ikinä! Oli vaan aivan älyttömän kivaa, nähtii paljon tuttuja ja kaikki tuntu olevan niin hurjan hyvällä fiiliksellä :) Perjantai kuluikin sitten ei ihan niin hilpeissä fiiliksissä sängynpohjalla... Saatii me Miran kaa itteistämme niinki paljo irti, et raahauduttii Burger Kingii toteamaa, et syöminen ei siihe olotilaa auttanu ja sit siihe päälle alko viel sade, joten palattiin taksilla sinne sängynpohjalle... 

Burger Kingissäkin fiilistellään jo Joulua :)

Jostaa käsittämättömästä syystä nää fiilikset jatku vielä lauantainaki, jolloin siis se virallinen synttäripäivä oli. Iltaa kohden kuitenkin jaksettiin lähtä liikenteeseen ja mentiin Miran kanssaBay Streetin ostarille syömään kunnon synttäri-illalliset ja join elämässäni ekaa kertaa kokonaisen lasillisen valkkaria ilman, että sitä olisi lantrattu spritellä. Onko musta on tulossa aikuinen? Nyyhk... Illastelun jälkeen suunnattiin leffateatterille, jonne saatiin sitten seuraksi myös muutama muu vaihtari ja suunnattiin yhdessä kattomaan Nälkäpelin kakkososa :)

Sunnuntaina sitten nappasin itelleni jo ainaki kolmannen flunssan täällä ollessa... Eli tää viikko on mulla kulunu käytännössä itteäni parannellen. Maanantain flunssapäivään sain kyl ihanan piristyksen kun Mira tuli koulusta ja sillä oli mukana mulle cappucino ja synttärilahja :) Olin jo vähä ennakkoon osannu aavistella, et mitä Miralta saattaisin lahjaks saada, kun olin tota ihanaa kylttiä jo päässäni asetellu mun ja Waltterin makkarin seinälle ja nyt voin onnellisena todeta, että sinne se pääseekin :)



On taas juttuaiheet aika vähissä, ku on synttäreitä lukuunottamatta ollu aika hiljasta. Seuraava viikonloppuki meillä tulee varmaan kulumaan ihan neljän seinän sisällä, ku ens viikolle on palautettavaksi kolme isompaa esseetehtävää, mut ens viikon jälkeen onki sitte kaks viikkoa ihan vaan rentoutumista ja hauskanpitoa :)




 Jos tästä kuvasta joku jotain selvää saa, niin siinä on yritetty kuvata kaupan hienoja joulukoristeita. Nää nähdessäni en voi muuta ku nauraa ja miettiä, et onkohaa iskä antanu näille koristeluvinkkejä, kun on niin yhtä nättiä, ku sillon ku iskä pääsee joulukoristeitten kanssa vauhtiin ja laittaa kotibaarin vilkkumaa ja kimaltelemaa :D


keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Missä palmupuut on puita vaan...

Muistan kun pienenä lauleskelin Charlie Brownia ja useesti jäin pohtimaan biisin ekaa lausetta. Mitä!? Miten muka jotkut voi pitää palmuja ihan tavallisina puina! Ja tulin aina siihen toteamaan, että kyllä ne oikeesti etelän maissa herää joka aamu ja kattoo ulos ikkunasta ja miettii, että "WOU! MEILLÄ ON PALMUJA!!" ja ymmärtävät kuinka etuoikeutettuja saavatkaan olla :D Itse näin ihan omilla silmillä ekan kerran ihan oikeita palmuja 11-vuotiaana, kun matkustettiin Kanarian saarille. Siitä reissustakin yks päällimmäisiä muistoja on se kuinka siistejä ne palmut oli. Tänne kun tultiin, niin ensimmäisenä lentokoneen laskeutuessa kiitoradalle tokaisin hyvin spontaanisti ja iloisena Miralle, et "Siistii!!! Tääl on palmuja!!!" Sillä en ollut asiaa edes etukäteen osannut ajatella. Seuraavan kerran havahduin tähän faktaan, kun sain Kristalta eräänä aamuna whatsappissa kuvan ensilumesta ja aloin pohtia, et oliskohaan koulumatkan varrella palmua minkä kuvalla vähän nokittaa takaisin. Kouluun kävellessä sitten hoksasin, et niit palmujahan on kaikkialla! :D Eli siis täten voin todeta oleeni hyvin väärässä pienenä :( Sori, jos joku muukin petty...



Jopa hotellien katoilla?!

Mut joo siis, tän tekstin ei oo tarkotus pyörii palmujen ympärillä, mut mulla on täl hetkellä aika vähän kerrottavaa, koska koko viimesen viikon tääl on satanu ja lämpöä ollu vaan vähän yli +10 astetta ja tuullu kylmästi ja meni kolmen päivän pitunen viikonloppuki ihan kämpällä pyörimiseks sää takii... :( Tänään sentään onneks paisto aurinko ja lämpöäkin oli +17, joten suunnattiin Sliemaan jouluostoksille! Vitsi, että on ihanaa kun kaikki paikat täyttyy jouluvaloista ja joululaulut soi ja oikeesti on ihan joulun tuntua ilmassa, vaik ei millään uskois, et joulu on kohta! 

Täytyyhän mun tänne kämpälleki vähän Joulua rakentaa!




Valkosuklaakaakaoo ja piparimuffinii :3


Se että ollaan päästy jo joulukuuhun asti se meinaa myös sitä, että ollaan jo yli reissun puolen välin! Oon Miralle ja muille useempaa otteesee sanon, et varmaan olisin muuten jo soitellu Suomeen koululle, että mitä jos jäisin kesään asti, mutta ku kotona oottaa niin ihania asioita, et sillon tällön tää täällä oleminen on tuntunu aika vaikeelt, etenki ku oon tämönen lieväst sanottuna äärettömän malttamaton ihminen... Onneks kuitenki joululomaan ei oo ku reilu kaks viikkoa :)




maanantai 25. marraskuuta 2013

Ja vielä vähän vieraita

Tässä onki pari viikkoo vierähtäny ihan hirmusel vauhil, tännekki on pitäny kirjotella, mut se on sit aina jääny tekemättä, ku aina on ollu niin paljo tekemist tai sitte on ollu liian väsyny tai jos on ollu aikaa ni on vaa totaalisest unohtunu :D Ja nyt tietenki on hankala saada päähä, et mitä kaikkee täs paris viikos on ehtiny tapahtuu...

No mutta asiaan. Edellisen postauksen jälkee Ville oli tääl viel muutaman päivän meidän (tai erityisest Miran) iloksi ja sen jälkee ei montaa päivää mennykkää, niin saatiin Miran porukat tänne viikoks. Niiden tääl ollessa ehdittiin kierrellä tät meijän lähistöö, käyä Sliemassa shoppailemassa, Valletas turistia leikkimässä (=museoita) ja rentoutua Corinthia -hotellin kylpyläosastolla. Viikon kohokohta tais kyl mulle ja Miralle olla aivan ehottomast sauna! Olihan se kyl vähä semmosta ku kiukaalle ei ollu mahollist heittää vettä (tosin tätä osasin oottaa, kuitenkii oon muutamaa saunaa ennenki kokeillu ulkomail). Eniten siin saunassa ehkä hämmens se, et oli ehdoton vaatimus, et saunas on oltava uikkarit päällä, kuitenki ainaki mulle on pienest asti kerrottu et uikkareihi uima-altaasta jääny kloori muuttuu kuumentuessaa myrkylliseks ja siks suomes on uimahalleis ja kylpylöis ehottomat kiellot, et saunaan ei mennä uikkareissa! Meitä myöskin huvitti vähäsen se, että ohjesituksissa kerrottiin, että yli 10min saunassa istuminen (ja muistutus, et löylyjä siellä ei pystynyt heittämään) on terveydelle hyvin vaarallista :D 

Koulu on pitäny meijät kyl hyvin kivasti toimeliaina... Koulustahan täällä on tosi vaikee ja "vaarallista" (=kurssit menee tosi pienestä poikki) lintsta, joten ei oo oikeen voinu vieraittenkaan takii ottaa omaa lomaa ja sen lisäks nyt yhtäkkii meille on alkan ilmaantuu aika isohkojakin tehtäviä, vaik viel vähä aikaa sitten ei oltu saatu yhen yhtä läksyä. Tän lisäks mukavasti vielä toi keskiviikko illalle heitetty tunti (mistä puhuin viimeks) siirty takasin perjantaille, mut kellonaikaan 17:30-20:30 YES! Hienoo täs on se, et kuitenki tos olis ihan kivasti aikaa perjantain tehä kaikkee, mutku noi bussit tääl ei oo niin luotettavii, että uskaltais lähtä bussilla minnekkää, etenki ku tuntii pitää koulun toimitusjohtaja... Ei siis hirveemmin uskalla myöhästellä sieltä!

Myös sää on vähän rajottanu meijän menoja. Marraskuu on täällä sateisin kuukausi ja tuntuu, että siihen sateeseen liittyy melkeen aina kova ukkonen! Tälläki hetkellä ulkona jyrisee ja viimeks ukkosti viime yönä, mut onneks ollaa suht hyvin kastumatta selvitty aina paikasta toiseen. Tää sade ja tuuli on myös laskenu kovasti lämpötiloja ja etenki tuulisina päivinä on tosi kylmää, vaik ei oo lämpötila tainu alle 15 käydä. Onneks sentää toi viikko, ku Miran porukat oli tääl oli melko hyvää säätä. Ville sitte taas ehti vähä nähä tätä ei niin kivaaki ilmaa...

Tässä reilun viikon sisään on myös ehtiny kuulua tosi surullisia ja traagisia uutisia kotiseudulta, Kotkasta. Onneksi mulla on ihania kavereita ja sain välikäden kautta toimitettua oman kynttiläni sinne metikön reunaan. Itse en Villeä voi oikein sanoa tunteneeni, mutta sen kavereita tunnen paljonkin. On kovin surullista nähdä kuinka Facebook täyttyy niin surullisista statuksista ja tiedän, että moni on menettänyt tosi hyvän kaverin :( Paljon jaksamisia kaikille!! ♥



Joulunallet ostarilla

Vallettaa Sliemasta päin


The Grand Master's Palacen sisäpihaa

Ja käytävää

Nää oli kovin hilpeen näkösii :D

National Museum of Archaeology

Kuuluisa Sleeping Lady -veistos, hieman herätty huvitust minus ja Miras, ku oltii oletettu, et se olis semmonen about puol metrii pitkä ja 30cm korkee ja oliki tommonen tulitikkuaskin kokonen :DD

Toinen museon kuuluisa esine, Sarcofago

Kolmas kuuluisa esine, mikä museosta piti löytyä ja mistä meille oli Maltalaisen kulttuurin tunnilla kerrottu, oli Cippus (toinen Cippi of Melqarteista), joka on erityisen tärkeä maltalaiselle historialle, sillä niiden avulla opittiin tulkitsemaan foinikkialaisten kieltä, jolla oli kirjoitettu foinikkialaisten täällä ollessa, paljon Maltaa koskevaa historiallista tietoa. Niitä on olemassa kaksi, joista toinen on esillä Louvressa. Museossa sitten saatiin selville muutamalta ihmiseltä ensin kysyttyä, että täällä se on päätetty laittaa arvoiseensa asemaan, varastoon. No okei, on kuulema tulossa esille, kunhan museon laajennus valmistuu, tälle tosin kukaan ei osannut sanoa edes mitään suuntaa antavaa aikataulua.




Ps. Puolvälihän tässä jo kolkuttelee, 66 päivää täällä vietetty ja 68 enää edessä

Tässä viel vähän linkkejä wikipedian, jos sattuu kiinnostamaan nää meijän Valletassa kiertämät kohteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/Grandmaster's_Palace
Ja tämmönen missattii, koska oli menny kovin turisti ystävällisesti lauantaina kiinne kello 12:00, mut ehottomasti käytävä siellä, kun vaan kerkeää!
http://en.wikipedia.org/wiki/St._John%27s_Co-Cathedral


sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Mdina ja lisää vieraita

Viime viikon lauantaina vielä vähän toivuttiin molemmat tosta flunssasta, mutta sunnuntaina suunnattiin Maltan entiseen pääkaupunkiin Mdinaan. Bussimatka sinne oli kerrassaan ratkiriemukas... Seisoskeltiin bussipysäkillä oottamassa matkaseuraamme ja samalla hetkellä kun bussi ajoi ohi saatiin viestiä, että he ovatkin toisella pysäkillä odottamassa toista bussia. Ei oltu aivan varmoja pysäkin sijainnista mutta lähdettiin seikkailemaan sinne ja kun löydettiin se saatiin viestiä, että he olivat jo hetki sitten hypänneet bussiin ja olivat jo parin kaupungin päässä (Suomen mittakaavassa kuulostaa ehkä hurjalta, mutta tuonne kaupunkiin on siis matkaa ehkä nelisen kilometriä, koska täällä kaikki on niin pientä). No siinä sitten odoteltiin bussia jonkin aikaa ja sitten päästiin ah niin ihanalle bussimatkalle. Alku meni ihan kivasti, mutta sitten sairaalan kohilla kuski vaan taisi päättää, että tähän loppu hänen työpäivä ja lähti menemään. Siinä sitten enemmän ja erityisesti vähemmän ilosena istuskeltiin yli tunti bussissa, joka jälkeen paikalle ilmaantui joku mies bussifirman vaatetet päällä ja kertoi, että nyt on käyny niin, että tälle linjalle ei oo kuskia, joten hän tuuraa, vaikka ei ilmeisesti ollut oikea bussikuski. Joo-o... Alan pikkuhiljaa ymmärtää, että miksi nää paikalliset jaksaa aina haukkua Maltan julkista liikennettä... Mutta loppu hyvin kaikki hyvin ja päästiin Mdinaan, jossa todettiin, että kaupunki oli kokemuksena niin hieno, että koko bussimatkasta kertynyt ketutus oli sen arvoista :)

Mdinaa kutsutaan hiljaiseksi kaupungiksi ja en itse parempaa kuvausta kaupungille keksisikään. Kaupunkiin ei päästetä autoja ollenkaan, ainoina kulkuneuvoina siellä näkyi olevan turisteille suunnattuja hevoskärryjä, joiden kuljettaja matkan ohessa kertoo kaupungin historiaa ja esittelee paikkoja. Kuten kaikki kaupungit täällä myös Mdina oli noin vartissa kierretty läpi. Seisoskeltiin aika pitkä tovi kaupungin muurilla katsomassa ihanaa auringonlaskua ja kuuntelemasta kuinka jostain kaukaa kuului musiikkia. Käytiin myös kiertelemässä yhdessä upeassa kirkossa ja mietiskeltiin yhdessä museossa käyntiä, muuta meillä oli liian vähän aikaa semmoiseen. Päätettiin, että kaupunki on ehdottomasti sellainen, jonne on mentävä uudestaan! Ensi kerralla voisin vaikka muistaa ottaa kamerankin mukaan, ettei tarvisi laitella tänne taas noita kökköjä iPhonen kuvia...





Maanantaina sitten saapui Miran poikaystävä Ville tänne Miran (ja vähän kai munkin) seuraksi. Viikolla käytiin yhdessä syömässä ulkona ja sen semmoista, mutta muuten mun viikko on hurahtanu aika lailla koulun, facebookin ja skypen merkeissä. Alkuun aattelin, että olis kyselly koulukavereita vähän kuluttamaan aikaa mun kanssa jotenkin, olin kuitenkin vielä vähän puhki flunssan jäljiltä ja alkaa tässä muutenkin kaivata omaa aikaa kun ollaan aika tiivistii yhessä tässä Miran kanssa puuhailtu koko ajan. Sitten kun meille tuli vielä lukujärjestykseen muutos ja päässään keskiviikkona kivasti koulusta 20:30 ja valmiiksi oli jo myös tiistaina ja torstaina iltatunteja (ei onneksi ihan noin myöhään asti) niin päätin käyttää vähäisen vapaa-aikani kämpällä huilien.

Plussapuolena noille keskiviikon iltatunneille on ehottomasti se, että ainoa tunti joka meillä Miran kanssa oli perjantaina siirtyi sinne keskiviikkoon. Koko loppu ajan täällä meillä on siis kolmen päivän viikonloppu! :) Kuten jo sanoin, olen alkanut kaivata omaa aikaa ja Suomessa olen jonkun verran harrastanut semmoista, että olen vain huvikseen mennyt ostarille pyörimään ilman sen ihmeempiä aikomuksia ostaa mitään. Aattelin pyhittää perjantaini tämmöiselle ja nappasin bussin Sliemaan The Point -ostarille. Päivä meni tosi mukavasti ja tarttuihan sieltä mukaan muutamia kivoja juttujakin :) Alkuillasta sitten valkkasin mukavan oloisen ravintolan ostoskeskuksen vierestä ja menin nautiskelemaan valkoviiniä ja syömään lohisalaattia :3 Pimeän tultua kävin vielä vähän ihailemassa maisemia yhdeltä laiturilta, josta näkee ainakin Vallettaa, Sliemaa ja Gziraa. Harmi vaan, että puhelimen kamera ei ollut aivan yhtä vaikuttunut näkemästään :D




Puhelimen versio öisestä Valletasta........

Paras ostos IKINÄ! Täällähän siis taloissa ei oo minkäänlaisia eristyksiä tai lämmitysjärjestelmiä ja ikkunatkin on vain yksinkertaiset, joten meitä on varoiteltu joka suunnalta, että talvella yöt voivat olla sisällä aivan hirveitä :s Olin jo pelänny, että mimmoisessa vaatekerroksessa sitä joutuu nukkumaan... Jostaan syystä jo pienenä halusin aina kuumavesipulloa (tiedän olin jo silloin vähän kujalla...), joten en voinu vastustaa kun löytyi vielä näin söpö versio ja etenki ku tiedän, että sille tulee varmasti käyttöä!

Lauantaina sitten suunnattiin kolmistaan Miran ja Villen kanssa tutkailemaan Vallettaa ja hoidin ohessa vähän joulupukin hommiakin. Musta on pelottavasti alkamssa kuoriutua joulu-ihminen :o Tänäänkin juoksentelin Pacevillessä joulukorttiostoksilla!?!? HALOO, nythän on vasta Marraskuun alku!! Voi toki osa syy olla silläkin, että meillä on kotona ollut aika vahvat jouluperinteet ja nyt oon sitten ensimmäistä kertaa jossain muualla ja aivan muissa kuvioissa, niin ehkä vähän pelkäänkin sitä, että saako sitä kunnon joulufiilistä ollenkaan... Mutta vähän koristeita, joulumieltä, skypepuhelu kotiin ja ajan viettoa rakkaan ihmisen kanssa, niin eiköhän se siitä :3



perjantai 1. marraskuuta 2013

Tuttuja vieraita :)

Viimesest kirjotuksest onki ehtiny vierähtää jo reipas viikko. Tää aika on ihan hujahtanu silmissä, nimittäin viime tiistaina saatiin ekoja vieraita koti-Suomesta :) Tiistaina meillä oli kolmen tunnin hypärit ja sen aikana pirahtikin puhelin, että hotellilla ollaan ja kiirehdittiinkin sitten suoraan sinne. Moni mun Facebook kavereista varmaan onkin jo kuvia nähny tai muuten arvaakin, että meijän porukathan ne sieltä tänne saapu :) Oli aika hämmentävääkin pitkäst aikaa nähä tuttuja kasvoja ja puhua suomee muutenki ku Miran kanssa tai skypessä. Alettiin just tässä pohtia Miran kaa, et mitä kaikkee ton viikon aikan ehittii niien kaa tehä, ni todettii et ainaki tuli syötyy hyvin :D Perjantaina käytiin kiertelemäs Vallettaa ja parina päivänä Sliemassa. Ollaan ehkä Miran kanssa vähän outoja, kun ei tähän mennessä oltu käyty uimassa täällä (osasyynä se, että mulla kävi pikku äksidentti pakatessa ja unohin uikkarit Suomeen), mutta nyt on ehitty puljata meressä ja porukoitten hotellin altaalla. Niin ja tietysti tutustutettiin Joona paikalliseen yöelämään heti jo ekana iltana ja vielä torstainakin ehdittiin lähtä juhlimaan :)

Äiti toi joulua varten muutaman söpön tontun, oli kuulemma pakko ostaa, ku näytti ihan multa ja Waltterilta, en vaan ikinä saanu vastausta siihe, et kumpi on kumpi.

Lisää tuliaisia :3

Minä ja Joona


Tää taitaa olla eka tääl otettu yhteiskuva minust ja Mirast :D

Porukoitten kanssa rantabaarissa :)

Näytettiin vähä Joonalle paikallista yöelämää, tää tuli kyl meille itellemmeki vähä yllärinä :D

Vallettaa






Porukoitten hotellin uima-allas

Eiks olis vaa helpompi kertoo, et sitä allasta ei oo siinä :DD

Pacevillen yötä yläilmoista

Hard Rock Cafen hinnat tuntu korkeilt kunnes drinkit tuli about puolen litran saaveissa :D

Tääkin brownie ja kolme jäätelöpalloo oli noin litran vetoses margaritalasis :D Luultii aluks Miran kaa, et ne oli yhistän meijän jälkkärit, kunnes toinenki tämmönen kiikutettii pöytään :D

Laps oli onnellinen :D

"Täs kaupungis on vaan yks sheriffi ja se on HUGO" tää kaveri siis omistaa huomattavan osan paikallisist yökerhoist ja muista ja rakennuttaa täl hetkel myös omaa hotelliaa.


Mun ja Miran ikuisuuskysymys: MITEN NE PÄÄSEE NOIHIN VENEISIIN!?

Sliemaa ja Gziraa

Tiistaina häippäsin sitten kesken päivän koulusta, että ehtisin heipata porukat ennen niiden lennon lähtöä ja oli vähän huono olokin. Lentokentältä kun pääsin takasin tänne suunnille niin olo oli sen verran tukala, että vaikka olisin ehtinyt vielä iltatunneille päätin jäädä kotiin. Mira olikin jo samana aamuna käynyt lääkärissä ja vietteli sairaslomaa kämpällä ja minäkin sitten liityin muutamaksi päiväksi sen seuraan köllöttelemään ja pelaamaan Candy Crush Sagaa ja niikuin sairasteluun ehottomasti kuuluu: kattomaan Amelietä :) Edelleenkin olo on vähän heikonlainen ja uni on maittanut niinkin paljon, että ei ole edes tänne jaksanut kirjoitella, mutta eiköhän tässä maanantaina olla jo ihan täysissä voimissa kouluun suuntaamassa. Ja kävinhän miä siellä tänäänkin, tosin meillä oli vaan yksi tunti.